Olen ruutupaastonnut, olen ollut itselleni armollinen, olen opetellut elämää.
(Olen huomannut, että minä ja minun elämäni eivät katoa, vaikka en tallentaisikaan niitä päiväkirjan sivuille tai tänne blogiin.(Myönnän kuitenkin, että hetkiin on toisinaan ihanampi palata, kun ne ovat tallessa jossain muuallakin kuin sydämen ja mielen sekamelskassa.))