Uskallan todeta, että joulukuu on hellinyt. Ehkä vähän eri tavalla, mitä olisin ajatellut, mutta kuitenkin.
Ei tunnu vielä joululta mutta nautin sydämeni pohjasta joululauluista, -valoista ja -koristeista. Rakastan, kun joulu näkyy ja kuuluu – ja luotan, että vielä se tuntuukin.
On pimeitä aamuja ja välillä väsyttää mutta ei se lyö alas. Tuntuu hyvältä täällä ja tässä ja nyt. Illat lipuvat.
Ja epäkotoisa olo kaikkoontui, kun peilinnurkkaan löysi takaisin sinne kuuluva rakas tärkeä asia.
