Pikkuinen postaus

Maiu: Päätinpä aamulla, että lähden koirien kanssa oikein pitkälle aamulenkille, mutta aika lyhyeksi se jäi ton mega ärsyttävän sään takia... Jos ei ollu huippu liukasta, niin sitten oli märkää ja likasta loskaa. Ärsyttävää, mut onneks asiaa helpottaa se, että voi laittaa kaihtimet kiinni, sytyttää kynttilät ja lukea (tai olla koneella), ja unohtaa kaiken mitä ulkona tapahtuu, heh.

Ja kynttilöistä puheenollen äiti osti mulle lauantaina tosi söpiksen pöllö-kynttilän ja nyt se majailee kunniapaikalla lipaston päällä. :)

Ja nyt takaisin lukemaan -->

Se ois nyt niiku loma

Maiu: Tänään alko sitte joululoma ja koulussa oli enää joku random-joulujuhla ja sit ne todistukset. Tykkään mun todistuksesta, jota koristaa kuus kymppiä ja sit loput ysit. Hirveen helpolla saa hyvän todituksen. Ihan jees.
Ja voi vitsi, yks kaveri yllätti mut tosi ilosesti antamalla mulle ihan super ihanan kirjanmerkin, jonka se oli ihan ite tehnyt. Joku tyyppi vaan anto sen mun käteen ja iik, meinas ihan itku tulla, ku se oli niin ihana. Miten niin vaatimaton voi ollakaan niin ihana ja koskettava tai sillai. Mutta kun koirat. Ne on mun rakkauspakkaukset.

Lol, edustava asukuva. Pengoin kaapeista itelleni sitte tommoset vaattet, kun piti kerran pukeutua siististi...
Mitäs muuta jännää kerrottavaa olis..? Sunnuntaina tein niitä kuppikakkuja ja tuli tosi komeita joo. Aika yliäklömakeita, mut iihan sama, upee voikreemi ja tällai. Oli kuitenki kiva keskittyy siihen hommaan ja yrittää edes eikä vaan sählää jotain nopeesti.
Maanantaina eiku tiistaina tai jompana kumpana päivänä kuitenki kuvailtii Lindan kaa ja tuli superi edustavia kuvia. (Y) Oikeestaan ihan joulusia ja söpiksii jeii..

Hui, antakaa anteeksi toi laatu, mutta kun oli "pimeää".
Nyt mä sitten odottelen joulua ja mietin, että missähän hitsissä sitä sitte olis? Meni yhes vaiheessa jo hermot koko jouluun ja oisin halunnu nukkuu koko joulun yli, mutta nyt mä sit vaan tsiigailen mihin mä sitte päädyn. Jossain mä ihan varmasti hengailen. Voi vitsi, odotan kans lahjoja ja oon ylpee, ku keksein Lindalle ihan mahti lahjan. Hehee. Sit on kans jees, ku voi vaan syödä. Aah, se on kivaa :) lol. Nyt mä häivyn lukemaan tai tekemään jotain muuta ei-niin-hyödyllistä. Siistii, ku himassaki on nyt siistii, ku siivoiltii ja sillai, mutta siis katoan nyt taas.

Lunta tulvillaan, on raikas talvisää... diudiu

Maiu: Jiii, ulkona sataa taas lunta ja voi tätä onnen määrää. Ihanaa kun tulee sellaset jättimegakinokset ja muutenkin paljon paljon lunta.

Tää viikko meni paljon hitaammin verrattuna edellisiin viikkoihin ja sain tällä viikolla ne kolme koetta mitkä oli viime viikolla ja niistä kaikista tuli tosi pelottavasti 9½. Eli ihan jees tai siis tosi jees.

Tää viikonloppu on menny sitten tosi mukaisan rennosti. Perjantaina duunailin kaks tuntia takapihalle koirille koirapolkuja, lol. Mutta kun ne oikeesti tykkää vaellella ja hajustella niissä. 

Oon myös ihan koukussa siihen kirjaan ja oon lukenu ja lukenu. Ja eilen käytiin vähän kyläilemässä ja sain parit joululahjat sieltä. Eli toivomani LOL-lapaset. Whoaa, täyttä rakkautta! *-* Ja sain siis kahet, mutta niissä toisissa on erilainen se reuna. (Nägyy tosa kuvassa.) Ja sitten sain sellaisen ylisöpön Kuppikakut-kirjan ja innostuin siitä ihan täysin enkä malta odottaa, että pääsen kohta tekemään niitä! Heh, ja ekaa kertaa on sellanen fiilis, että haluu leipoo sen takia, että voi tehä jotain hienoo ja hyvää eikä vaan sen takia, että vois mässätä jotain nopeesti hutastua...

Tänään sitten innostuin jatkamaan villapaitaa Pinolle, jonka alotin jo reilu kuukausi sitten ja voi vitsi, että siitä tulee ihana värikäs lörtsäily villapaita, joka ei edes sovellu ulkokäyttöön ^^,

Nyt olis enää jäljellä tasan viikko koulua ja sitten olis se kauan odotettu ihana joululoma ja joulu! Mä niin rakastan pakastan joulua, mutta se menee aina liian nopeesti ohi...  Möh. Hehe, ja tänä jouluna on sitten elämäni ensimmäinen tekokuusi himassa. Toi oli aika random, mutta loppuun vielä tylsän perjantai-iltapäivän kuvatuotos:

Opettajat ruotuun, kiitoos!

Terveppä vaan täs kirjottelee Linda. Eipä oo nyt hirveesti tullu kirjoteltua mut jotain kummiski! Miten olis jos toi lumen tulo jo loppuis? Sit kun se vielä sataa silleen viistossa suoraan naamaan ja aina tulee sieltä suunnasta minne mä olen menossa-.- Noh eipä nyt kuitenkaan tehä tästä mitään valitustekstiä (tai miten sen nyt ottaa)!
Tulin tänään äitiltä, joten myöhästyin äikän tunnilta jonkun vartin ehkä mutta onneks mun ihana äikänopettaja ei laittanut sinne hemmetin wilmaan mitään:)
Kävin muutes perjantaina sellossa siskoseni kanssa ja tuli siinä sitten skipattua musiikintunti, mutta kysynpä vaa, että jos niinä päivinä ku on musiikkia joutuisin olee koulussa puol viiteen ja se opettaja ei ikinä kato paikallaolijoita nii miks mennä sinne tunnille?? :D No joo kummiski ni sellosta ostin jotain joululahjoja ja iskä se vaan laittaa rahaa tilille, kiitos siitä<3

  No mutta pitäiskö nyt sitten mennä ihan johonkin aiheeseen? Tässä nyt vois iha yleisesti taas puhuu koulusta ja siitä, että kohta alkaa loma! Oikeesti ajastuki siitä saa mut nyt hymyilemään. Tajusin tossa, että mullahan on huomenna ruotsin sanakoe O.o hups.

  Sit huomiseks pitäis keksiä äikän mielipidekirjoitukseen joku aihe! Haluisin oikeesti kijottaa jostain mulle merkittävästä, että Maijun kanssa just pohdittiin, et esim. siitä miten opettajien pitäis osata oikeesti joustaa! Kelaa nyt kun ne voi vaan sanoa, että oho unohdin teidät kokeet kotiin tai, että en ehtinytkään tarkistaa teidän kirjotelmia täks päiväks? No anteeks vaan, mutta oli mullakin aamulla kiire ja piti munkin eilen tehdä viiden eri aineen läksyt. Meijän oppilaiden pitäis tehdä opettajille sellanen wilma minne merkattais aina, että opettaja Mauno: unohti tänään kokeet kotiin ja selvittämätön myöhästyminen tunnilta!

  Luulis nyt, että opettajatkin on silleen siviilissä ihan oikeita ihmisiä tai jotain sinnepäin? Kun mulla on ihan oikeesti parempaakin tekemistä. Motivaatiotakin olis enemmän jos tiiän, että sain vaan neljä tehtävää himaan. Mutta eeei, kun niitä on ihan pakko laitaa ainakin ne maagiset 13! Kyllä, ihan meidän oppilaiden kiusaksi. Mulla tulee aina sellanen fiilis, että hohho sä olet jo tuhoon tuomittu, kun opet välillä sanoo, että: otetaampas vielä tää tehtävä, kun se on niin hauska. wtf ihan oikeesti?! Se on kuule munkin päivän kohokohta, kun saan selville, että asuuko Ville punaisessa, sinisessä vai keltaisessa talossa! Joo saa nähä, voin sitten laittaa sen tänne, jos onnistun saamaan jotain viisasta aikaiseks.

  No niin nyt tän homman vielä kruunaa se, että äiti juuri facebookissa viestitti että wilmassa oli merkattu tänään myöhätyminen, vaikka niin ehdin jo kehua! Halleluja opettajat olette mahtavia!!

 Nyt vois vielä lisätä jotain "viisaita" kuvia tänne, että ei olis ihan niin tylsä postaus:D


Miten olis, jos nyt tulis kesä? :))))))

Talvinen maisema meidän ikkunasta äitiltä. Jes (y) 

Onneks kohta alkaa loma, kun kissoillakin on nähtävästi ollu niin rankkaa! <3

Joulukuun ensimmäinen postaus!

Maiu: täällä moi! Sunnuntai-ilta.. möh, viikon masentavin ilta. No ei se mittää. Nyt on joulukuu ja vihdoin tuli lunta! Mut ääh, en pääse nyt juoksee ennen kun saan joululahjaks ehkä talvijuoksukengät. Sitä odotellessa... Jaja huomenna se hitsin vatsalihastesti. Aloin stressata sitä ihan hirmusesti, mutta sitte vaan ajattelin, että ihan sama. En ota sitä vakavasti. Se on vaan joku ihan kakka älyvapaa testi mikä on ihan turha ja saa kaikki nuoret tyyliin kammoamaan lihaskunto-harjoittelua. Mulle ei tapahdu niin, joten en tavottele mitään huippu tulosta. Sen on ihan hitsin sama vaikka muut olisivat mua parempia. Se tuntuu ärsyttävältä ja katkeralta, mutta en jaksa ottaa siitä paineita. Nauran koko testille. Nauran ku kaikki pitkässä rivissä kärsien yrittää parantaa tulostaan. Mä aion vaa ajatella, että tää on nyt tämmönen leikkimielinen ja idioottimainen testi, jolla ei ole yhtään mitään väliä. Ja tadaa, nyt se ei enää stressaa (Y) Hah onpa yksinkertasta.

No, ens viikolla on kolme koetta ja ne nyt vähäsen stressaa, mutta ihan eri tavalla. Se ei haittaa. Jotenki vaan on kiva sulkeutua omaan huoneeseen, käpertyä peiton alle ja lukea kokeisiin. Se tulee luonnostaan, mutta sitten kun keväällä on viimeset kokeet, ulkona on lämmin ja voisi tehä kaikkea muuta kivaa, ni sillon se tuntuu jotenki luonnottomalta lukea johonki kokeisiin?
Ja minä surkeana "kunnon kirja-lukijana" aloin lukemaan ihan oikeaa kirjaa. Eli siis ei mitään koulukirjaa. Niin, aloin lukemaan sitä mikälie Stieg Larssonin Millennium-trilogian ensimmäistä osaa ja oon nyt ihan koukussa ja päätin, että luen kaikki kolme osaa.
Nyt häivyn lukemaan ruotsia, jee, ja vähän fysiikkaa, jee.... Ja sitten palkinnoksi annan itselleni lukea kunnon kirjaa.

Huij, se on mun joulukalenteri! Fazerin. Ilmanen, muhah. Varmaan paras joulukalenteri mitä mulla ikinä on ollut.

Maijun ja Lindan päähänpisto. Miltä maistuis suklaakeksi kera valkohomejuuston? Tosi hyvältä! Oikeesti.
Ja kuvaussessio ja oli kylmä ja oli kivaa.

Vuoden opiskelija!

Linda: Moikka. Mitäs tulin just äsken kotiin. Huh tokavika koe on nyt ohi! Mua kyllä nauratti siinä kokeessa iha sairaasti ku selitin sinne jotain niin shittiä ettei mitään rajaa xD. Huomenna onkin sitte vika koe ja aihe on kemia. Tilanne on nyt se et vois ehkä alkaa lukee, sillä en ees tiiä mikä meijä aihe oikeen on...

Nyt onneks saan hetken rentoutua tässä koneen ääressä. Syödään mun kissan kanssa valkohomejuustoa ja jillaillaan :D

Ai niin ku mun taskuun on vuosi sitte unohtunu biohajoava koirankakkapussi käyttämätön niin nyt se on sit hajonnu tonne mun taskuun ja taas ku lähin koulusta pistin käden sinne taskuun. No sit oli käsi ihan täynnä pieniä mustia muovinpalasia ja arvaa lähtikö ne sähköset muovipalaset sit irti siitä kädestä! Hohho kyllä mä taas osaan!

Tää on tää ensimmäinen ja vaikein

Maiu:Tämä nyt olkoon ensimmäinen kunnon postaukseni, niin kuin useimmat tapaa sanoa. Hassua, kun ei oikein tiedä mistä alottaisi... :)

No, eilen sain peilin omaan huoneeseen. Oo ja se on iso juttu, koska mulla ei ole ikinä ollut peiliä mun huoneessa, mutta nyt on ja oon ihan fiiliksissä! Mun mielestä se on jotenkin itsestäänselvyys, että peili pitää olla huoneessa. Pakko. Mut se on joku mun random-ajattelutapa mitä ei kannata miettiä sen enempää.

Ja peili on okein Ikea-laatukamaa, muttakun halpa. Ja kaunis.

Whoaa, ja peili-fiilistelyy! On se niin kiva juttu.

Ja oon nyt tosi ylpee itestäni, ku kävin tänään juoksemassa, kun lauantaina siitä jäi ihmeellinen kammo, kun en saanut aikaseksi lähettyä ja jumitin ja sitte tuli ihan hirvee olo :/ Ja blääh, viikon päästä heti maanantaina aamulla olis koulussa kuntotestit ja ne ahdistaa nyt jo. En vaan tajua miks ne on kuntotestit. Jos on vatsalihastesti, venyvyystesti, tasapainotesti ja tarkkuusheittotesti, ni eihän ne kerro periaatteessa mitään sun fyysisestä kunnosta. Paitsi ehkä vatsalihastesti? Sitäkin varten oon jo viikon verran muutamina päivinä rääkkinyt vatsalihaksiani. Ja vielä toinen viikko lisää... Toivottavasti tästä jäis nyt päälle se, että sitte alkaisi tekemään taas säännöllisesti sitä lihaskuntoa.

Oon nyt ihan innoissani, kun nyt tässä bloggailussa pääsee varmaan kunnolla vauhtiin, kun ensimmäinen kunnon postaus on ohi ja seuraava on varmasti helpompi. Mutta nyt häivyn vielä lukemaan ja loppuun vielä kuva korviksista mitkä sain ihanalta Lindalta<3 Ja pari muuta hassua kuvaa.

Toinen kirjoittaja esittäytyy blogimaailmalle!

Linda: Moikka kaikki ihanaiset lukijat siellä ruudun toisella puolella! Maiju tekikin jo tähän blogiin hienon avauksen. Mä nyt olen sitten se toinen kirjoittaja. Olen Linda ja ekankerran näin maailmaa vuonna -96. Mitäs musta vois oikein sanoa? Olen sellainen suhteellisen rauhallinen nuori ja enemmikseen aika ystävällinen, mutta ”piilopaha”. En siedä tyhmiä ihmisiä tai sellaisi lapsellisia ja kaikesta valittavia vauvoja. Välillä saatan antaa itsestäni tosi huonon kuvan jos alan ihan rehellisesti puhumaan, mutta minkäs mä luonteelleni voin? Koulu mua ei tällä hetkellä kiinnosta pätkän vertaa, vaikka Maiju mua yrittääkin koko ajan rohkaista opiskelemaan.

Pukeudun yleensä aina farkkuihin ja johonkin toppiin, vaikka verkkareita ei kyllä voita mitkään! Hiukset värjäsin joku kuukausi taakseppäin blondista ruskeeksi ( mutta nyt jo ikävä vanhoja rakkaita hiuksia). Mulle on aika paljon väliä miltä näytän, sillä ajattelen suunnilleen aina, että mitähän toi random ihminen musta ajattelee. Se on ehkä huono asia, mutta itseluottamus ei nyt ole iha huipussaan!

Harrastan ratsastusta ja hevoset on lähellä mun sydäntä. En kuitenkaan voi kuvailla itseäni sanalla ”heppahullu” sillä en pakkomielteisesti pistä hevosia ja ratsastusta kaiken muun edelle. Käyn Jetan tallilla ratsastamassa ja siellä on aivan ihania hevosia, jotka saa mun kaiken stressin katoamaan hetkeksi. Hevosammatissa en itseäni kyllä näe, mutta rentona harrastuksena se on aivan ihanaa. Käyn välillä viikonloppuisin vähän viihteellä (tosin Maiju ei tykkää siitä yhtään!).

Voisin yksinkertaisesti yhdellä lauseellaa sanoa, että mulla on maailman parhaimmat ystävät! Se riittäisi kuvailemaan heitä ihania ja rakkaita ihmisiä jotka jaksaa kattella mua päivästä toiseen. Olen myös todella hyvissä väleissä vuotta vanhemman siskoni kanssa. Voin kertoa heille kaiken ( tosin olen sellainen ihminen, joka pitää yleensä kaiken pahan sisällään, jonka vuoksi voin todella usein pahoin). Maiju kertoikin jo, että ollaan tunnettu toisemme koko ikämme ja oon niin onnellinen, ettei olla kasvettu erilleen vaikka kuinka ollaankin erinlaisia ihmisiä!

Tähän vois kertoa sellaisen varoituksen, että mun oikeinkirjoitustaidot ei ole todellakaan hyvät, joten mun tekstit voi sen kannalta olla välillä hyvin ärsyttävää tai huvittavaa luettavaa. Yksin en olis kyllä blogia alkanu kirjottaa, mutta toi rakas pikkuserkku Maiju mut tähän suostutteli ja sai sen ajatuksen kuulostamaan itsenasiassa aika kiinnostavalta. Tästä se sit lähtee, että saa nähdä kuinka paljon tulee kirjoiteltua. Uskon, että blogi täyttyy kyllä aika nopeasti kaikesta hullusta ja hauskasta, jos vertaa siihen miten paljon me Maijun kanssa kaikkea hölmöä keksitään! Mun piti kirjoittaa vain lyhyt esittely teksit ittestäni, mutta taitaa olla ihan verissä tää pitkästi kirjoittaminenJ

Pieni suuri esittely

Maiu: Moi, mun nimi on Maiju ja mä oon vuonna -97 syntynyt lapsonen, eli olenpa siis 15-vuotias. Oon tällainen tavallinen nuori, joka ei oikein tiedä millainen haluaisi olla. Monta vuotta on ollut ajatus, että ole oma itsesi. Mutta a, se käy välillä tosi tylsäksi ja b, tuntuu, että tämä maailma ihannoi vain ihmisiä, jotka esittävät parhaiten jotain muuta mitä itse ovat. Varsinkin nuoret. En kuitenkaan halua yrittää olla jotain muuta kuin oma itseni.
Samaan aikaan olen hirveän epävarma itsestäni. Joskus mietin hyväksyvätkö muut minut tällaisena kuin olen. Ja aivan liian usein tarkkailen itseäni ihmisten lähettyvillä, jotta en varmasti mokaisi enkä tekisi vahingossakaan mitään noloa. Itsetunto on siinä määrin ihan nollilla. En osaa nauraa itselleni, jos oikeasti kämmään. Se ainoastaan jää kummittelemaan mieleeni, enkä saa niitä ajatuksia pois päästäni.
Osittain ehkä sen takia olen tosi epäsosiaalinen, ja pidän yksinolemisesta. Kammoan sosiaalisia tilanteita. En ole puhuja-tyyppiä, paljon mieluummin kuuntelen. Olen yleensä se joukon hiljaisin. Voin hyvin sanoa olevani introvertti.
Olen myös perfektionisti. Tai ehkä olin. En oikein tiedä, koska olen oppinut laskemaan rimaa, enkä aina tavoittele itseltäni parasta. Osaan välillä hyväksyä virheeni ja epäonnistumiset, mutta hirveän usein ne jäävät harmittamaan.

Ulkonäöllisesti olen tämmönen tylsä tavis. Pukeutuminen on farkut/lökärit ja huppari tai neule-luokkaa. Ja villasukat! Ne on aina pakko olla ;) Hiukset ovat puolipitkät ja luonnonkiharaiset. En ikinä jaksa niitä suoristaa, joten en sitten tee niille mitään, en edes harjaa. Silloin ne on just hyvät. Väriltään ne ovat nyt tollaiset tummanruskeapunertavat. Se punanen paistaa sieltä alta, koska sain kivan päähänpistoksen värjätä hiukset punaisiksi ja sitten halusin ne takasin ruskeiksi. Oikeasti ne on sellaiset maantienharmaatavikset, mutta tällaisina tummina ne on nyt tosi kivat.

Vapaa-aikani kuluu koneella ja kouluhommeleita lukiessa ja tehdessä. Lindalla myös hengailen ja se hengailee meillä. Koirien kanssa tulee myös lenkkeiltyä paljon ja muutaman kerran viikossa käyn aina juoksemassa. Sitten myös valokuvailen, kun on aikaa ja innostusta.

Omistan todella suppean kaveripiirin. Koulussa jään yleensä sivummalle koko joukosta ja keskityn omiin ajatuksiini, mutta sitten on Linda :) Arvoisa blogin toinen kirjoittaja ja maailman paras ystävä. Ollaan tunnettu ihan vauvoista asti ja oikeastaan me ollaan pikkuserkkuja. Lindan seura on ihan parasta ja aina on hirmu hauskaa. Lindalle voi kertoa kaiken ja siihen voi luottaa.
Alotettiin nyt kirjottaa yhdessä tätä blogia, koska mulla oli ainakin tosi paljon innostusta ja mielenkiintoa kokeilla tätä hommaa ja onnistuin suostuttelemaan Lindan tähän mukaan. Koko blogi ei varmaankaan tule edustamaan mitään blogityyppiä. Tänne tulee varmaan kaikkea maan ja taivaan väliltä. Kaikkea järkevää ja ei niin järkevää. Kaikkea kiinnostavaa ja tylsää.
Kaikkea mikä itsestä tuntuu kivalta ja mukavalta.