Berliini jätti lämmön sydämeen. Katselin katuja ja rakennuksia ja suunnittelin palaavani sinne uudelleen.
Tuntuu uudenlaiselta elää syksyä. Pimeys ja värittömyys eivät ahdista. Hesarin lukeminen keinovalossa tuntui kotoisalta. Kerrostalossa uskaltaa elää akvaariossa ja katsella vastapäisiä valaistuja ikkunoita. Voi lähteä katuvalojen loisteeseen kävelemään tai jäädä sisälle, kotikotona voi heittäytyä vielä pimeyteen tai ajaa taajamaan. Juoksulenkki tai sauna keskellä päivää on myös kiva.
Koti tuntuu nyt vähän enemmän kodilta. Olo on luottavainen. Ikkunoista paistaa ilta-aurinko ja putkiremonttihelvetti on tasan kuukauden päästä ohitse. Syyslomalla päästin irti rahastressistä. Huomenna menen katsomaan Tuntemattoman sotilaan ja joku iltapäivä ajattelin mennä katsomaan merta.
Voisin kirjoittaa useammin. Edes jotain. Tahtoisin jakaa hyviä hetkiä ja ajatuksia enemmän. Täytyisi vain oppia sietämään tätä epätäydellistä tekstiä.
