helmikuuaurinko

Ja ihan kuin hippusella lisää kahvia olisi jotakin merkitystä.
Tai että hapsottavatko letit vaiko eivät.

hykerryttää

Hasselpähkinä-suklaalattea ja liian tummaa kynsilakkaa ja hiukset niin mahdottoman pitkät, että letti on aivan välttämätön yöllä.

Ulkona loskaa, jäätä, lunta, hiekkaa, en ole juossut moneen viikkoon. Ajaminen ja minä itse on tehnyt hulluksi. On valoisia aamuja ja pääsykoekirja hyvää vauhtia miellekartoissa.

Elämä on ikävää ja itsensä kanssa kamppailua (mutta onneksi niin paljon muutakin).

Mikä onni.

Phuket-Khao Lak-Krabi-Koh Lanta-Phuket

tällaista

On alkanut kirjastoelämä ja kaikenlainen sellainen.
Syön edelleen aamupuuroni banaanin kera, nykyään meillä ostetaan luomumaitoa ja päiväkirjan sivut täyttyvät ikävästä.

Helmikuu jotenkin havahduttaa vuosi toisensa jälkeen.
Toisinaan ahdistaa.