Ihan käsittämätöntä, kuinka joinakin päivinä voi tuntuakin yhtäkkiä siltä.
Kun kaikki vain katsoo kaukaa ja itse on ihan kykenemätön mihinkään ja miettii mikä mussa on vikana ja hokee sitä päässään ja miettii miettii miettii.
Itkettää surettaa, voi epätoivo.
Väsyttääkin niin hurjasti, vaikka nukun.
Miksi olen näin tylsä sielu, etten osaa edes puhua ihmisten kanssa olen vain hiljaa, kun en tiedä, mitä sanoa ja epäonnistun koko ajan vain lisää ja lisää ja sitten on niin yksin ja voisin vain huutaa, kun edes hiukan ajattelenkin muunlaisen elämää.
Jotenkin pahinta on se fakta, että tällainen oikeasti olen ja voi miksi juuri minun pitää olla näin vääränlainenenkestä.
Voi sinä pieni, olet mitä ainutlaatuisin olento. Tiedän nuo ajatukset, mutta älä anna niiden lamaannuttaa, tee asioita oman hyvinvoinnin mukaan ja lepää silloin, kun siltä tuntuu, maailma kyllä odottaa (ja kuulehan, vein sun kirjeen tänään postiin, pus!)
VastaaPoistaVoi miksi en ole huomannut ihanaa kommenttiasi?! Parhaani mukaan olen yrittänyt omaa kehoa ja mieltä kuunnella ja niin, kyllä tämä tästä, näin ainakin uskon! ♥ (ja kauhean huono omatunto, kun ei ole ollut aikaa vastata kirjeeseesi, mutta koeviikko on pian ohi!!)
PoistaOlen lukenut noin puoli vuotta sun blogia, ja täytyy myöntää, että olen tunnistanut itseni monessa kohtaa. Olen usein havahtunut siihen, että täähän on kuin suoraan mun elämästä. Samantyyppiset ajatukset pyörii päässä vähän väliä. Esim. tämä kirjoittamasi teksti osuu kohdalleni todella hyvin.
VastaaPoistaOmalle luonteelleen ei periaatteessa voi mitään, mutta on ihmisellä myös mahdollisuus muuttua ja kehittyä. Älä sano olevasi vääränlainen, sillä sitä et todellakaan ole. Olemme oikeanlaisia juuri sellaisena kuin olemme.
Olis kiva jutella sun kanssa, sillä vaikutat olevan aika samanlaisessa tilanteessa kuin minä :)
Hui, tuntuu aina kovin ihmeelliseltä, että voi olla joku muukin tämänkaltainen. Siis hyvällä tavalla ihmeelliseltä. Kun tietää, ettei ole aivan yksin. (:
PoistaJa niin, hei mahdatko olla hän, joka on lähettänyt kaveripyynnön minulle facebookissa? Koska jos olet, niin uskallan sen hyväksyä ja olisi kyllä kiinnostavaa jutella kanssasi! (:
Kyllä, olen juuri hän :) Olen hyvin pahoillani, kun näin ventovieraana laitoin sen pyynnön... Se oli sellainen äkillinen mielenjohde ^^
VastaaPoistaVoi ei se mitään!! Hyväksyin sen kuitenkin nyt ((:
Poista