Elämä jatkuu eteenpäin hurjan omituisesti.
On niitä päiviä, jolloin olen niin epätoivoinen ja niin maahan lyöty, että en itsekään käsitä. Kaikki tuntuu niin hirveältä ja kaikenlainen toivo on kadoksissa.
Ja on niitä päiviä, jolloin olen ihminen täynnä elämää, iloa ja riemua. Olen niin sanoinkuvaamattoman onnellinen. Niin onnellinen, että hymyilen huomaamattani historian tunnilla. Ja hymyily jatkuu, kun tajuan sen itse. Enkä arkaile näyttää iloani muille.
Mutta oli miten oli, päiväkirja täyttyy hurjaa vauhtia ja elämä nyt yleensäkin on tässä ja nyt.
Jouluun on viikko.
Synttäreihin on 100 päivää.
Hesari ilostuttaa ihastuttavan hassuilla otsikoillaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
olet ihana