Jokanen meist on vaan palapelin palanen

Otin tyhmiä kuvia, kuuntelen Nightwishia (ristiriita, jos ajattelee biisiä yläpuolella) ja kirjoitan blogiin, vaikka mun pitäisi tehdä matikan ja hissan läksyjä. Ehkä hymynaama pyyhekumissa sai mut jotenkin keveämmälle mielelle. Tai perjantai. Vaikka perjantai ei kylläkään ole mikään poikkeus.

Mun mielentila on tällä hetkellä ehkä maailman sekavin. Mä en ole itkenyt pitkään aikaan. Ja nyt koko iltapäivä on ollut pelkkää itkemistä. Katsoin liian koskettavan jakson täykkäreitä, ja itkin koko sen ajan. Menin faceen ja lisää surkeutta päin naamaa. Kuvitelkaa hidas vajoaminen mereen, sinne syvimpään onkaloon, muttei ihan pohjaan, koska sulla on ollut vielä yksi ihminen josta pitää kiinni. Ja sitten se lähtee pois. Niin ettei jää enää yhtään mitään, mistä saisi otetta, ja sitten on pohjalla. Siis se inhottavin totuus, ettei sulla ole yhtään mitään eikä ketään. Ja huomaan kuinka olen tehnyt vääriä valintoja ja ollut ajattelematta loppuun asti.

Olen kysynyt mun päiväkirjalta, että voiko ihminen elää, jos se on näin yksin?

Kaikki on vain niin väärin. Mutta pakko myöntää, olen mä aina tiennyt että näin siinä tulee vielä joskus käymään. Mutta ei näin pian. Vasta vuosien ja vuosien päästä.

Hyvä leipä, mikä ei ihan näytä siltä, zeroa jopa iskällä, esimerkki millä varustuksella ajetaan sadepäivänä kouluun ja, no, pientä ironiaa, on se, on se se.

En ole varmaan vielä blogin puolella näyttänyt uusia nörttilaseja, joista ihan oikeasti pidän. Vähemmän ne mut tekee nörtiksi, kuin edelliset. Ja kuulemma halvimmat lasit, mitkä äiti on ikinä ostanut, taisi olla vain viis kybää. Ja nähkää uusi rakkaus-paita, mikä on kylläkin äitin, mutta ei se mitään. (:

Ja miten on mahdollista, että tämän kunnan ainoalla kirjakaupalla, joka myy koulukirjoja, ei ole valikoimassa kirjaa, jota käytetään tämän kunnan ainoassa lukiossa? O.O Kuinka turhaa lähteä yhden kirjan takia jonnekin muualle sitä ostamaan.

Ja vihdoin olen ymmärtänyt miksi on kaikki paremmat lukiot, ressut ja norssit yms. Siellä ei ole niitä hiukan lapsellisia ja idiootteja poikia, jotka ovat tulleet lukioon, kun eivät muutakaan keksineet tai eivät vain päässeet muualle kouluun. -.- Turhaa, turhaa, rage, angst, angst, menenpä jatkamaan perjantai-illanviettoa läksyjen parissa.