Vähänkö mulla on maailman ihanimmat koirat, vaikka ne välillä onkin aika kamalia. Mä kävin niiden kanssa järven jäällä lenkillä pitkien vakuuttelujen jälkeen jään kestävyydestä. Eikä me vajottu jäihin.
Ne juoksi vaan ja pikkukoira pärisi. Se juo es. Heh heh, olenpas hauska, mutta noin mä sanon aina.
Stressasin bilsan koetta ihan suunnattomasti ja vaivuin yleiseen epätoivoon kokeen jälkeen. Mun ei sentään tarvinnut odottaa bussia puoltoista tuntia ja pääsin kotiin lämpimään ja ajatukset on selkiytyneet.
Join teetä ja oi, äiti löysi mulle maailman söpöimmän purkin teelle. Nyt ne ei levii hajoavasta muovipussista. Äitit on ihania ♥
Ja tänään mä istuin aamulla bussissa ja koin älytöntä ärsyyntymistä siitä, kun näen aina vain pelkästään ihmisten takaraivoja. Ihan oikeesti.
Leikittelin ajatuksella, että kääntyisin ympäri ja tuijottaisin ihmisiä creepysti penkin takaa, mut sit kaikki pitäis mua ihan pimeenä.
Pelkkä koulukirjojen lukeminen ei väsytä mua, kun en meinaa saada iltaisin unta. Aamulla silmien avaaminen ja niiden pitäminen auki sattuu. Sillai että koko keho painaa. Se on ihan ihmeellistä, mutta nyt mä meen laskemaan matikan tehtäviä ja syömään porkkanaa.
Mä jotenkin ajattelen, että porkkanan syöminen tekee ihmisen oikeesti jotenkin oranssiksi?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
olet ihana