Näin niin niin kummallista mutta niin todentuntuista unta. Oltiin köyhyydessä ja vähintään 70 vuotta kehityksessä jäljessä, ja oli sota mutta sotilaiden tilalla järjestyksenvalvojat, ja rakastuin (ja pesin ikkunoita tai jotain muuta vastaavaa). Unikirja sanoo: Elättelen turhia haaveita ja saan sopusointua elämääni. Edessäni on vaaratilanteita. Elämäni virtaa kuitenkin eteenpäin turvallisia vesiä pitkin (Tästä kertoisi sotilas mutta järjestysmies koettelisi vain mielenrauhaani tärkeässä tilaisuudessa.).
Heräsin ja olin sunnuntaissa mutta onkin maanantai. Koulupäivä eikä ei mikään päivä. Eilisen olin ajattelematta ja söin liikaa karkkia. Lauantai oli yksi sellainen päivä, mutta meikkasin.
Oikeasti en tahtoisi kouluun mutta sitten mietin, että mitä muutakaan.
(Eilen oli oikeasti kaunista.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
olet ihana