Englannin kirjoituksissa valitsin sen paremman strategian. Mentiin intuitiolla eikä alettu ylenpalttiseen järkeilyyn niin kuin ruotsin kanssa.
Viimeiset minuutit ennen kahtatoista tuijotettiin valvojan kanssa kelloa.
Näin viime yönä elämäni toisen enneunen. Uni kävi toteen tänään iltapäivällä. Tuntui vähintäänkin siltä, että sydän jätti lyönnin välistä.
Säilytin englannin kielioppikirjaa ja kertauskirjaa kesästä asti tässä pöydällä. Äsken siirsin ne takaisin kaappiin. Tiedä sitten, auttoiko niiden näkeminen ja havainnoiminen joka päivä yhtään mitään.
Eilen suunnittelin polttavani sen kertauskirjan. Nyt olen muuttanut mieltäni ja ehkä mieluummin myyn sen ja poltan huonokuntoiset kurssikirjat. (Ja ostetaan vaahtokarkkeja ja hymyillään elämälle.)
Olo on kevyt. Juuri nyt tuntuu taas vaihteeksi siltä, että ehkä en sittenkään epäonnistu elämässäni. Näen itseni tulevaisuudessa mutta silti olen vahvasti tässä näin.
Pian kirjoitan kirjeen ja kaikkea muutakin ja kohta limaan taas elämääni albumeihin. Maistoin eilen ensimäistä kertaa hyvää viiniä.
Tältä näytän minä, kun olen itkenyt ja maannut koko päivän.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
olet ihana