Nyt on valvottava kunnes aamu koittaa

Tajuttoman hupaisat kaksi päivää ja yötä takana suunnitelmien mukaisten yhden päivän ja yön sijaan. Näin lyhyesti ja ytimekkäästi sanottuna meidän perus synttäri herkuttelut/sekoilut Lindan kanssa venyi kahdeksi päiväksi. Mikäs siinä, kun perjantaiaamuna herää ja toteaa, että kummallakaan ei muutenkaan olisi mitään tekemistä ja kämppä on tyhjänä, joten kauppaan matka käy ja kesäfiilistelyt jatkuu.

Älä tyri nyt sai väistyä, joten meidän tämän vuoden hittibiisiksi nousi Valvomon Mikä kesä. Tullaan muutama vuosi jäljessä, mutta eihän se haittaa?

Vasemmalla kuvassa voi nähdä ekan illan ja yön herkut ja oikealle toisen illan ja yön herkut. Oi kyllä, myönnettiin olevamme nyt läskejä. Ja nuo mega forcet ihan vain sen takia, kun ekana yönä kahvi ei piristänyt. Sen voin sanoa, että tuo oli elämäni ensimmäinen ja viimeinen energiajuoma. En kuolemaksenikaan voi ymmärtää miten joku ihminen maan päällä voi tota litkua mielellään juoda.

En nyt viitsi alkaa jaarittelemaan erikseen joka hetkestä, mutta näistä meidän sekoilut koostu: Linda lävistämässä mun korvaan kolmannen reiän, Lindan hiusten värjäystä, syömistä, monta tuntia dataamista, mukakauhuleffan katsomista, lisää syömistä, paljon kuvailua (mutta vähän julkaisukelpoista materiaalia), pleikkarilla autopelin pelaamista ja paljon kesäbiisejä. Näin.

Nyt olo on aivan liian angstinen, kun porukat tulivat eilen sieltä Lapista ja elämään kyllästyminen tarttui taas muhunkin. Aika julmaa. Julma tämä lopetuskin.