Uhmasin eilen illalla tylsistyneenä värifobiaani ja laitoin tähän taustaksi oikein ihanan keltaisen retrokuvion. Suoraan sanottuna vihaan keltaista. Erityisesti tätä sävyä. Mä silti tykkään siitä. Vaikka vähän inhoankin. Kevät ja kesä, mikä ihana tekosyy.
Tuntuu muutenkin etten ole ikinä tyytyväinen koko blogiin, enkä tiedä mikä omaa silmää miellyttäisi. Eilen piirsin paperille uuden ulkoasun, mutta se on aika ruma, niin saa nähdä päätyykö se ikinä kunniapaikalleen.
Nähkää mahtava muistilista viikonlopulle. Se kyllä vähän huijaa, koska olen mä bilsaa lukenut ja enkun kirjotelmaa vähän kirjoittanut. Tyytyväisyys siitä.
Tänään ei ole ollut mitään kaameaa sunnuntai-angstia, johtuu varmaan toveristamme Arskasta. Sekin on niin keltainen. Muokkasin mun komeen kuvanikin keltaiseksi. Äsken syömässäni salaatissa oli keltaista paprikaa. Mun yöpaita on keltainen ja lupaan ottaa siitä vielä joskus edustavan kuvan tänne kaikkien iloksi ja suruksi ja piristykseksi, koska se on komea.
Tästä idiotismimaisesta keltaisuudesta tuli mieleen vielä keltaisen ärsyttävä biisi, josta tulee mieleen lapsuus. Lapsuudesta ei kuitenkaan tule mieleen keltaisuus, onneksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
olet ihana