Epäsosiaalisuuteni ja sosiaalisten tilanteiden pelkoni ovat nähneet päivänvaloa ja pelästyneet plöyiseen nurkkaan, koska Elinan ylläripylläri synttärit! Aikaisemmin jos kyse on ollut kavereiden rippijuhlista tai synttäreistä, meikäpoika on ollut ujop****, joka on jännäkakka housuissa keksinyt mitä säälittävimpiä selityksiä voidakseen pysyä kotona. En kyllä ymmärrä miten nämä eiliset synttärit erosivat muista juhlista? No okei, Elinasta on tullut näiden kolmen vuoden aikana tosi hyvä ystävä, toinen parhaimmista. Totta kai siis halusin päästä juhlimaan ystävän synttäreitä. Ja nämä kaksi ihmistä, joiden kanssa yllätettiin Elina, ovat myös ainoat kaverit Elinan ja Lindan lisäksi. Pystyn olemaan näiden ihmisten kanssa aidosti oma itseni eikä jännittämiselle muutenkaan ole mitään aihetta. Odotin innolla näitä synttäreitä ja pitkästä aikaa tuli fiilis, että kuuluun joukkoon. Ulkopuolisuus on nimittäin liian yleinen tunne, mutta eilen siitä ei ollut onneksi tietoakaan.
Koska ei ollut kakkua ja 16 kynttilää oli pakko jonnekin tunkea.
Elinan söpöt harlekiinipeipot. :3
Siinä näkyy mun antamia synttärilahjoja. Ruukullinen jännää on asia mitä ei voi selittää.
Nyt hengailen täällä iskällä. Ei ole parempaa paikkaa. Lähden himasta aina viikonloppuisin tylsyyttä karkuun tänne, koska täällä on aina jotain tekemistä. Tai jos ei ole, voi keksiä tekemistä. Lumetkin on jo sulanut niin hirmusesti, että pääsin tänään heittämään itselleni palloa. Ja lyömään sitä pesäpallomailalla. Mainiota yksinäistä ajanvietettä. Pelkäsin myös saavani jonkinlaisen myyräkuumeen, kun pallo vieri myyrien kaivamaa maata pitkin, mutta ehkä ajattelin
vähän yliampuvasti?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
olet ihana