Se vaatii luonnetta, että pystyy elämään suht huoletta

Mulla on ollut yllättävän mukava viikonloppu. Johtuuko materialismionnellisuudesta vai mistä. Eilen iskä tuli koulun jälkeen hakemaan mut ja käytiin ostamassa mulle converset, koska synttärilahja ja kevätkenkien kaamea puute. Sen jälkeen suunnattiin Lohjalle Amarilloon syömään ja meikä kierteli parit kaupat sillä välin, kun iskä kävi gigantissa. Löysin kaksi täyttä rakkaus paitaa, ja vielä alennettuina. Olin iskällä yötä ja aamulla aamupuuron jälkeen oli vuorossa täydellisen tuskainen juoksulenkki. Aamusin ei vain oikein rullaa. Kotiin tullessani mua odotti veljen kaksi koiraa ja tietenkin omat hurtat. Tämä päivä on siis mennyt koiramaisissa tunnelmissa ja nyt illalla koirakaverit vietiin omaan kotiin. Vihdoin rauha. Huomenna vielä lisää materialismia, kun villasukkavarastoni saa täytettä. Oi tätä ihanuutta.

Kuvista voi nähdä toisen uusista paidoista ja naamani sittenkin ilman labretia. Morso itsetuntovaurioitti mut yön aikana. Aamulla vain heräsin, katsoin peilikuvaani ja itkin sen rumuudelle. Koko koulupäivä perjantaina oli ahdistavin pitkiin aikoihin. Oli tosi paha olla, niin henkisesti kuin fyysisestikin. Olin tosi epätoivoisena ja masentuneena, mutta onneksi viikonlopun alkaminen piristi ja muutenkin iskän seura ilman mitään ikävää ajateltavaa oli tosi rattoisaa.
Onnistuin kuitenkin sopimaan itseni kanssa, että ihan hyvin voin ottaa lävistyksen vasta kesällä, jos se tekee nyt niin pahaa. Ei se tee musta huonompaa ihmistä. Harmittaa vain, miten koulu voi mun elämääni näin paljon vaikuttaa. Aika katkeraa.