Tuuli kääntyy tänne suoraan Siperiast

Heei. Mun päivä on mennyt ihan okei. Nukuin ysiin asti ja se oli aika lailla myöhään. Ainakin mun mittapuussa. Vettä on satanut enemmän kuin laki sallii ja hurttien kanssa kävin lenkillä, kun ei ollut muutakaan tekemistä. Mikä mahtava fiilis.

Joo, ei pitäisi puhua mistään mahtavista fiiliksistä, kun kerran pilasin nekin jo ajat sitten. Tein lettuja. Koska edelleen: ei ollut muutakaan tekemistä. Joo ja mä söin niitä ja ne oli ihan hirveitä. Ei sitä itseinhon määrää voi edes sanoin kuvailla. Mä en taaskaan voi ymmärtää miksi pitää olla yksinkertaisesti niin tyhmä, että tietoisesti pilaa oman hyvän fiiliksen. Raivostutan itseäni.

Täältä pohjamudista mua nostaa edes vähäsen tieto Elokuun levyn putkahtamisesta ihmisten ulottuville huomenna. Jeii, mikä mahtava tekosyy olla edes vähäsen iloinen.

Huomenna kuitenkin vielä kouluun ja sitten enää viikko koko tympeyttä jäljellä.

Ja sitten vapaus. Ei ole enää mitenkään rajoittunut tekemään asioita mitä on halunnut tehdä. Niin ettei tarvitse enää ajatella, kun menee kouluun, että mitähän ne nyt ajattelee. Tai sanoo. Ei sillä ole mitään väliä, kun ikinä en sinne enää palaa.