Söin tosi ylikypsän kiivin ja se maistui vähän niin kuin punaisille viinimarjoille.
Mun kolmipäiväinen ylipitkä viikonloppu on ollut pelkkää aikaansaamattomuutta, ahdistumista about kaikesta ja kyllästymistä.
Ensimmäistä kertaa on tuntunut niin epätoivoiselta, että pelkäsin voiko ikinä mikään olla hyvin. Mutta sitten mä huomasin luottavani siihen ajatukseen, että kyllä kaikki tulee olemaan vielä hyvin. Vaikka kaikki on ihan hyvin?
Koulu on laittoman rentoa, koska huomennakin mun pitää raahautua sinne vasta puol 12. Höh, ja silti tuntuu, että kuolen siihen työmäärään.
Ajatus ei nyt luista. Mä siivosin tänään täällä. Ja huomenna me tehdään äitin kanssa ruokaa. Jännää.
Ulkona tuntuu keväältä ilman aurinkoa. Enkä oikein tiedä millaisessa säässä nyt viihtyisin. Siellä kyllä paistoi tänään aurinko ja mittari näytti +5.
Enää ei voi mennä piskien kanssa jäälle. Kävin kuitenkin heittämässä toiselle keppiä urheilukentällä ja tunsin itseni pöljäksi, kun juoksin siellä märässä lumessa ja loskassa koiran kanssa. Siis eilen. Se oli kuitenkin aika kivaa.
Mulla on kuva mun euron maksaneesta ihanasta ihanasta villatakista, koska perjantai ei ole mitään ilman kuvilua koirien kanssa ja ilman.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
olet ihana