Mä oon kattonut Lostia viimeset neljä päivää niin paljon, että en oo muuta tehnytkään. Okei, olin mä yhden yön iskällä ilman koulukirjoja. Silti mä ahdistuin ja kaikki tuntui olevan ihan pilalla.
Torstai-iltana mä kirjoitin näin:
"Höhö, oon jotenkin ihan sekasin ja mietin mitä mun nukkumiselle on tapahtunut. Mä "menin nukkumaan" 22:30 ja viimeisen kerran katoin kelloa 01:00 ja nukahdin kaiken itkemättömyyden ja itkemisen jälkeen.
Ahdistuin aamuisen kellonsoiton lähenemisestä ja ajatuksista, joita en olisi halunnut ajatella.
Sitten kun mä olin uudestaan kotona, katoin neljä jaksoa Lostia ja lopulta löysin itteni nukkumasta.
Sen jälkeen kävelin ympäri taloa näkemättä mitään ja makasin hetken aikaa lattialla ja itkin.
Ja ennen sitä huomasin kuinka ihmiset on kaivannut mua soittamalla ja lähettämällä viestejä. Ja tietenkin soitin takaisin ja vastasin viestiin."
Nukkuminen on ihan okei nyt. Ei tarvitse stressata kouluun menoa ja ajatella hyödyttömän turhaa koulupäivää.
Tänään mä yhtäkkiä ajattelin itseni siinä tilanteessa, että en pääsisikään lukion jälkeen minnekään opiskelemaan ja jotenkin pilaisin kaiken enkä ikinä olis kykeneväinen pääsemään täältä pois.
Mä olin eilen koirien kanssa lenkillä, kävelemässä sitä samaa ympyrää ja katselemassa niitä samoja taloja ja samoja reikiä asfaltissa varmaan miljoonatta kertaa, ja vihasin ihan kaikkea mitä näin, mä vihasin niitä autoja, jotka ajo mun ohi ja niitä ihmisiä siellä autoissa ja vihasin jopa tuulta. Ja mä olisin vaan halunnut huutaa ja kirota koko paikan, mutta mä vaan ajattelin kuinka turhaa se olis. Oon yhtä vaikee ku meidän pikkukoira.
Joo. Perjantaina mä tein sushia ja se oli ihan himo hyvää. En vaan tykännyt tiskata. Äiti teki tänään kasvislasagnea ja se oli taivaallista. Okei, kuulostaapa tyhmältä, kun sanoo ruokaa taivaalliseksi. Ihan sama, sitä se oli. Ja sanoin äitille tänään, että vietän ihan hirveesti aikaa sen kanssa ja että se on ihan kiva juttu.
Me käytiin myös kaupassa ostamassa jätskiä ja lahnattiin sohvalla viis tuntia ja sitten me mentiin melkein tunnin lenkille koirien kanssa, vaikka siellä satoi vettä ja kaikki oli ankeeta. Mutta en sentään vihannut mitään ja oli ihan siedettävää kävellä ulkona.
Mä taidan nyt mennä nukkumaan, koska mun pitää herätä huomenna kello 8:00 ja jotenkin arvelen sen olevan tuskaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
olet ihana